Padisen luostarin ja kartanon historia

Padise on historiallisesti merkittävä paikka Harjumaalla ja koko Virossa. Revalin provinssina aikaisemmin tunnettu alue oli tärkeä paikka jo rautakaudella.

Vuonna 1220 sai Dunamunden sisteriläisluostari , lähellä nykyistä Riikaa, maataPadisen ympäriltä paikallisen väestön käännyttämiseksi kristinuskoon. Dunamundesta peräisin olevat munkit rakensivat Padiseen kivisen kappelin vuonna 1254. Se sijaitsi nykyisestä rakennuksesta pohjoiseen. Kun Dünamünden luostari pakotettiin myymään Riian pääluostari Saksalaiselle ritarikunnalle vuonna 1305, siirtyivät munkit 1310 vuonna Padiseen pysyvästi. Muuton seurauksena alettiin rakentaa suurempaa luostarilinnoitusta. Luostarin valmistumisvuotena pidetään vuotta 1317, vaikka rakennuslupa saatiin Tanskan kuninkaalta Eerik Menvediltä jo vuonna 1305.

Luostari kukoisti vuoden 1400 paikkella, jolloin se hankki Virossa sijaitsevien laajojen maa-alueiden lisäksi maaomaisuutta myös etelä-Suomesta Porvoosta, Sipoosta ja Pernajasta. Luostarin toiminta loppui vuonna 1558 , kun Liivinmaan ritarikunnan viimeinen suurmestari Gotthard Kettler pelätessään että ruotsalaiset hyökkäävät ja valloittavat luostarin , lähetti munkit pois. Liivinmaan sodan (1558-1583) aikana käytiin useita taisteluja, jotka vahingoittivat rakennusta pahasti erityisesti länsipuolelta.
Vuonna 1621 ruotsalaiset valtasivat Riian kaupungin saaden merkittävää apua linnanherraThomas von Rammilta. Hän käytti vaikutusvaltaansa ja kehotti asukkaita antautumaan ja neuvottelemaan kuningas Kustav II Adolfin kanssa. Viro oli jo silloin. Ruotsin vallan alla ja vuonna 1622 kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti Thomas von Rammille Padisen luostarin ja suuren osan luostarille kuuluvista maatiloista. Samalla hän antoi von Rammille ruotsalaisen aatelisarvon ja teki hänestä Riian pormestarin. Osaltaan lahjoitus myös kompensoi vaurioita, jotka Thomas Rammin Riian ympärillä sijaitsevat tilat kärsivät Ruotsin Puolan sotien aikana. Luostarirakennus muutettiin silloin asuinkäyttöön ja perhe muutti Padiseen. Von Rammit asuivat luostarissa vuoteen 1788 asti, jolloin rakennukset paloivat asuinkelvottamaksi salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa.

Palon jälkeen alettiin rakentaa uutta yksikerroksista kartanorakennusta, johon tarvittavat kivet ja puut saatiin luostarin raunioituneistaseinistä. Luostaria käytettiin vain varastorakennuksena. Uusi päärakennus oli barokkityylinen ja vuonna 1860 siihen lisättiin toinen kerros ja julkisivulle lasikuisti. Myös pääkerrosta muokattiin ja uusia koristeitä lisättiin. Länsipuolelle kartanoa rakennettiin uusi siipi keittiötä ja palvelusväkeä varten. 1800-luvulla ovat peräisin monet muutkin apurakennukset, jotka sijaitsevat päärakennuksesta ja luostarista etelään.  Merkittävä on uusgoottilainen aitta, jonka rakensi Clas Gustaf Reinhold von Ramm vuonna 1832. Rammin perhe omisti silloin myös Vihterpalun , Hatun ja Vasalemman kartanot.
Kartanon alkuperäiset hevostallit sijaitsevat kivitien päässä kartanon eteläpuolella. Nykyaikana talleja on vähän korjattu ja niitä käyttää Padisen kunta. Joen rannalla sijaitsee vesimylly ja viinatehdas, josta vuoden 2001 tulipalon jälkeen on vain rauniot jäljellä. Nykyisen Keila-Haapsalun maantiien toisella puolella sijaitsee puisto, jonka kalalammikot ovat alun perin munkkiveljeskunnan kaivamia.
Von Ramm -suvun historia jatkuu 1900-luvun puolelle. Maailmasotien seurauksena von Rammin perheen oli lähdettävä pois Virosta. Vuonna 1920 kartano ja maatilat valtioillistettiin ja rakennusta käytettiin kouluna vuoteen 1982 asti. Sen jälkeen rakennusta käytti Koidulan kolhoosi sähkotarvikkeiden tuottamiseen. Itsenäistymisen jälkeen vuosina 1993 – 1998 Padisen kunta omisti rakennuksen . Vuonna 1998 Olaf Thomas von Ramm ja Claes Marten von Ramm ostivat päärakennuksen takaisin . Vuonna 1956 purettujen palvelijoiden rakennusten ja leipomon sijalle rakennettiin uusi siipirakennus. Ison terassin rakentamisen lisäksi kunnostettiin kartanon ympäristöä, teitä, puistoa ja kalalammikkoa. Vuodesta 2009 kartanossa on toiminut ravintola ja hotelli. Kartanon kunnostuksen on rahoittanut Olaf Thomas von Ramm, joka toimii lääketieteellisen tekniikan professorina Pohjois- Carolinassa (USA) sijaitsevassa Duke Universityssä.

Vasemalla kuvassa ja kartanorakennuksessa eri puolilla näkyvä von Ramm -suvun vaakuna kuvaa oinasta, joka on lävistetty keihäällä. Vaakunan antoi von Ramm -suvulle Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf 28. elokuuta vuonna 1624. Alkuperäisen vaakunan voi nähdä päärakennuksen sisääntulohallissa, jonne se siirrettiin luostarista rakennuksen valmistuttua

This is also available in: Eesti English Deutsch Русский